Tämä postaus on aika sekava, mutta harjoittelen vasta blogin kirjoittamista. En ole koskaan oikein osannut pitää päiväkirjaakaan (unipäiväkirja kyllä onnistuu!). Kunhan kirjoitan mietiskellen tekstiä. Ehkä sitä ei kuulu tehdä niin. Hmm.

 

* * *

Joku on joskus sanonut, että olen kova kyselemään. Se taitaa olla totta. Olen myös kova miettimään, mitä jotkut eivät arvaisi, koska heistä suuni käy koko ajan.

  Mietin paljon asioita ja jatkuvasti. Miksi sudet ovat tarinoissa niin usein pahoja? Miksi evoluutio on tehnyt ihmiselle viisi sormea? Kun eläimet tarvitsevat kerran suojavärityksen, missä ovat vihreät kissat? Jos maapallo on pyöreä, onko mikään planeetallamme suoraa? Miksei rahaongelmia selvitetä takomalla lisää rahaa (siis ei väärentämällä, vaan jotenkin jännästi se olisi laillista)? Milloin ja miksi lihavuutta alettiin ajatella rumana ja epähaluttavana? Miksi opin helpommin ruotsia kuin englantia? Miksi miksi miksi? Miksi ihmiset kyselevät?

 

* * *

  Ajattelu on mielenkiintoista. Kirjoihin se kirjoitetaan aina selkeänä, tähän tyyliin:

"Onpa kummallista, Sanna ajatteli. Miksi ihmeessä Juho oli tehnyt noin? Normaalisti hän oli hiljainen ja kiltti, ja Sanna ei ymmärtänyt, mikä oli saanut pojan yhtäkkiä tekemään jotain noin riskialtista."

Jos olen oikein ymmärtänyt, ihmisen ajattelu on oikeasti kuitenkin paljon sekavampaa -ajatuksissa on monia kerroksia. Nytkin kun kirjoitan tätä, mietin tekstiä, ajattelen hetki sitten kirjoittamaani esimerkkipätkää, ajattelen lukemani kirjan lukuja ja ihastelen tulevan maanantain huvipuistoreissusuunnitelmiani. Ja ajatukset vaihtuvat koko ajan päässäni tiuhaan, vaikka siihen onkin niin tottunut, että se tuntuu kovin selkeältä. Jos kirjaa yrittäisi kirjoittaa niin, että henkilöhahmot ajattelisivat oikeammalla tavalla...

"Onpa kummallista miksihän Juho noin teki mitähän isä sanoo todistuksesta kuinkas vanha minä olinkaan paljon kello on hyi tuossa on koirankakkaa yäk ainiin tein vuosia sitten koulussa puisen etanan missähän se nyt on meidän koiran turkki on pehmeä tuo lappu kutittaa housuissa on taskut lallallaaa"

  Ja tekstit pitäisi kirjoittaa päällekkäin ja sanat sinne tänne. Olisi aika surkea lukukokemus.

 

* * *

Olen kirjoitellut tässä runoja. Olen kirjoittanut niitä ennenkin, mutta en ole aikaisemmin älynnyt, että vapaamuotoisia on helpompi tehdä. Olen muutenkin kehittynyt, ja Taru Sormusten Herrasta tuo jotenkin sellaisen tilan, että runon kirjoittaminen myös onnistuu. Voisin ehkä julkaista ne. Taidan laittaa ne eri postaukseen.